Moni meistä pysähtyy silloin tällöin miettimään, mitä rakkaus oikeastaan tarkoittaa henkisessä mielessä. Urantia-kirjan pohjalta tämä kysymys avautuu syvällisenä ja lohdullisena: Jumala itse on rakkaus, Jumala, joka voi sekä rakastaa että tulla rakastetuksi. Rakkaus ei siis ole vain tunne tai teko, vaan koko olemassaolon perusta.
Jumalan meille antama vapaa tahto tarkoittaa, että meillä on vapaus valita – joskus jopa väärin. Jumala ei estä meitä tekemästä virheitä, sillä muuten emme voisi todella oppia ja kasvaa. Rakkaudessa onkin kyse luottamuksesta, uskosta ja uhrautuvasta palvelemisesta, jota Jumalan rakkaus jokaisen sydämessä ilmentää.
Urantia-kirja muistuttaa, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä – meitä kaikkia – kuin omaa lastaan, ajasta ja paikasta riippumatta. Rakkaus on universumin voima, jonka varaan taivasten valtakunta rakentuu. Se on ylivertaista omistautumista Jumalalle, mutta samalla myös lähimmäisen rakastamista, aivan kuten itseään.
Kasvumme ja luonteemme vahvistuvat oikean tekemisestä, ei pelkästään väärän välttämisestä. Suuruus löytyy epäitsekkyydestä, palvelemisesta ja palvonnasta. Todellinen onnellisuus kumpuaa rakkaudesta hyvyyteen, ei pelosta. Jumalan rakkaus on isällistä hellyyttä, joka kantaa meitä myös vaikeina aikoina – hän kulkee rinnallamme ja kärsii kanssamme, vaikka emme sitä aina huomaisikaan.
Maallisessa rakkaudessa on usein ristiriitoja, mutta kun annamme Jumalallisen rakkauden vaikuttaa, voimme löytää sisäistä kauneutta ja voimaa, joka poistaa pelot ja murheet. Jos tunnet rakkauden, tunnet Jumalan – ja jos tunnet Jumalan, tunnet rakkauden. Jumala rakastaa kaikkia, ilman ehtoja ja ikuisesti.
Älä siis koskaan epäile olevasi rakastettu. Tämä pohdinta jää meille jokaiselle jatkettavaksi – mitä rakkaus merkitsee juuri sinulle?
